Hyvä lauluväki Virossa ja Suomessa!
Arvoisat kunniavieraat Riitta Uosukainen ja Toomas Savi!

Tänään me laulamme!

Olemme aiemminkin laulaneet yhteisiä lauluja. Mutta tänään laulamme ensimmäistä kertaa historiassa yhteisillä Viron ja Suomen laulujuhlilla!

Suomen silta on nyt myös Viron silta.

Viron laulujuhlat ovat nyt myös Suomen laulujuhlat.

Kyseessä on yksi mutta kaksihaarainen puu.

Kyseessä on yksi suku, jossa on kaksi perhettä.

Tämä on yksi laulu ja yksi juhla. Meidän yhteinen lahtemme ei enää eroita meitä, vaan yhdistää. Yhdistäkäämme siis laulujuhlatkin tällä uudella vuosisadalla yhdeksi laulujuhlaksi, yhteiseksi laulujuhlaksi!

Se on minun toiveeni kahdennellekymmenennelle ensimmäiselle vuosisadalle. Toive on nyt teidän käsissänne. Toteuttakaa tuo toive yhdistyvässä Euroopassa, missä välimatkat katoavat ja laulut yhdistyvät!

Toteuttakaa tuo toive meidän yhteisen lahtemme kummallakin rannalla! Meillä on mistä laulaa, ja meillä on mitä laulaa! Laulakaamme niin, että meidän laulumme kaikuu vielä huomenna Helsingissä, ja tanssikaamme Helsingissä niin, että maa tärähtelee Tallinnassakin!

Kuulimme juuri Viron kansallislaulun. Meidän sielumme ja tunteemme soivat kansallemme ja sen itsenäisyydelle. Heti tämän jälkeen kajahtaa Suomen kansallislaulu - kansojemme yhteyden ja veriveljeyden tunnusmerkki. Sama sävel, joka oli Virossa niin kauan kielletty, jatkoi elämäänsä aivan kuin pakolaisena lahden pohjoisrannalla.

Kahdet sanat mutta yksi sävel.

Yhdet juhlat ja yksi tulevaisuus!

back | archive of speeches | main page